maanantai 28. heinäkuuta 2008

VN Arvostelu: G-Senjou no Maou

Nimi: G-Senjou no Maou
Englanniksi: The Devil on G-String
Genret: Draama, Romanssi, Thrilleri, (Komedia)
Ikäraja: 18+ (AO, Sisältää H-kohtauksia)
Kehittäjä: AkebeeSoft2
Julkaisupäivä: 24.4.2008
Kieli: Japani, (osittainen englanninkielinen fanikäännös tulossa)



G-senjou no Maoun juoni seuraa pääasiallisesti Kyosuke Asaita, joka on paikallisen varsin tunnetun gangsterin lapsi. Vapaa-ajallaan Kyosuke kuuntelee klassista musiikkia ja auttaa isäänsä alamaailman kauppa-asioissa, koulua hän käy enemmänkin stressiään lieventääkseen. Kyosuken elämä kumminkin muuttuu, kun kaupunkiin saapuu kaksi varsin omaperäistä henkilöä, kansainvälinen rikollisnero joka tunnetaan nimellä ”Maou [Kuningas Demoni/Demoni]”, sekä Maouta jo varsin pitkään jahdannut omaperäinen etsivä Haru Usami. Ja varsin pian Kyosuke joutuukin näiden kahden henkilön väliseen ”kissa ja hiiri leikkiin” mukaan, johon myös Kyosuken kaveritkin ajautuvat ajanmittaan.
Tästä alkaa varsin dramaattinen tarina joka on täynnä juonenkäänteitä, ihmisten huonoja puolia, rakkautta ja juonittelua, johon on myös saatu mukaan pieniannos komediaakin. G-Senjoun tarina on jaettu kappaleisiin ja jokainen kappale itsessään keskittyy yhteen tarinan henkilöistä, vaikkakin tarinan pääpaino on lähes kokoajan Usamin ja Maoun välisessä konfliktissa. Tämä tuokin esille G-Senjoun yhden heikoimmista puolista, koska kokonaisuudessaan tarinan pääpaino on Usamin ja Maoun välisessä yhteenotossa, niin osiot jotka eivät tähän keskity ovat hieman heikompia. Toisin sanoen muiden henkilöiden kuin Usamin tarina (joka on selvästi päätarina) ovat hieman heikompia, koska ne eivät niinkään keskity tähän konfliktiin, mutta eivät ne silti ole huonoja ne vain eivät aivan yllä pelin päätarinan tasolle, jonka loistavasti kirjoitettu loppu viimeistään riipaise lukijan sydäntä ja jos ei niin voin sanoa että olet tunteeton henkilö.


Harun ja Maoun välinen "sodan" julistus


Äänimaailmansa puolesta G-Senjoun on myös loisto tavaraa. Ääninäyttelijät sopivat hyvin hahmojensa rooliin ja tuovat varsin hyvin näiden persoonallisuudet esiin, vaikka miinusta tulee siitä että itse Kyosuke ei ole ääninäytelty, mutta tämän antaa anteeksi, koska tämä on tavallinen käytäntö Erogejen maailmassa ja on sitten se eräs toinenkin asia… Erikoismaininnan myös ansaitsee pelin taustamusiikit jotka ovat erittäin loistavat ja monipuoliset. Nämä kappaleet vaihtuvat aina rauhallisesta ja dramaattisesta musiikista klassiseen ja jännitystä tuottaviin raitoihin. Lisäksi hienona silauksena löytyy myös pieniä remixejä muutamasta tunnetusta taustamusiikista.


Random häröilyä koululla


G-Senjoun heikoimmaksi osa-alueeksi voisi sanoa sen visuaalisen annin, vaikkei se nyt niin huonoa ole. Pelin hahmosuunnittelu on paikoin varsin tavanomaista (paitsi Harun suhteen, tahtoo tuollaisen tukaaaaan) ja useasti toivoisi että myös sivuhahmoille olisi tehty omat kuvansa. Tämä häiritsee etenkin kun nämä sivuhahmot ovat tapahtuma paikalla ja puhuvat eikä he ”ilmesty” kuvaan, mutta onneksi kohtausten määrä jossa nämä sivuhahmot esiintyvät ovat varsin vähäiset. Jotain voisi mainita myös pelin CG:stä jotka ovat erittäin hienosti ja maukkaasti tehtyjä, joiden ainut heikkous on niiden vähäisyys, koska muutaman kerran itse ainakin huomasin kohtauksia joihin olisi erittäin hyvin sopinut toisenlainen tausta tai CG. Lopuksi voisi vielä mainita että yksi asia missä pelin visuaalisuus loistaa ovat monet kasvojen ilmeet, jotka ovat välillä varsin loistavia ja hupaisia.


Maoulla tyyli hallussa


Loppusanoiksi voisin todeta että G-Senjou on erittäin kompakti paketti, joka tarjoaa erittäin loistavan ja tunteita herättävän tarinan hyvin esitettynä. Erityisesti asia missä mielestäni peli loistaa on sen loppu, joka on mielestäni yksi parhaimmista, kauneimmista ja sydäntäiriipaisevimmista jonka olen koskaan lukenut/nähnyt. Suosittelen peliä kenelle tahansa hyvästä tarinasta pitäville, vaikkakin eräs loppupään juonenkäänteistä saakin ajattelemaan että oliko se paras ratkaisu ja millainen tarinasta olisi tullut ellei asia olisi niin ollut. Kokonaisuudeltaan G-Senjou no Maou on erittäin loistava kokonaisuus ja kokeilemisen arvoinen kokemus.


Toi tukka.....


Sekailaisia mietteitä:
AGTH+Atlas toimivuus: 9+/10
Ja niille kenelle ei AGTH+Atlas menetelmä kelpaa niin niille voin iloikseni ilmoittaa että on tulossa fanikäännös pelin päätarinaan.
+ Mahtava loppu.
+ Harun tukka

Juoni: 9+
Ääni: 9½
Grafiikka: 8-
Kokonaisuus: 9


Kukaan ei ryppyile Gonzou Asaille


Muu media: G-senjou no Maousta ei ole vielä tullut tätä arvostelua kirjoittaessa minkäänlaista käännöstä muuhun mediaan. Mutta käännös muuhun mediaan saattaa olla mahdollista joskus tulevaisuudessa, mutta vielä ei ainakaan ole edes minkäänlaisia huhuja.


G-Senjoun tarinan sydäntäriipaiseva päätös tulee varmasti herättämään jonkinlaisia tunteita lukijassaan ja jos ei saa niin olet luultavasti tunteeten heinäpaali.

G-Senjou no Maoun OP:

torstai 24. heinäkuuta 2008

Anime kesä prevuja:

Yleisesti ottaen kesätuotantokausi ei ole niin merkittävä kuin kevään tai syksyn tuotantokaudet animen maailmassa. Mutta ajattelin tässä muutamia mielipiteitä ilmaista juuri alkaneista sarjoista, en aivan yhtä isoja kuin viimeksi kuitenkaan, paitsi tietenkin eräästä sarjasta…

Annan vinkin:
Rosvojen (lähes sukupuuttoon kuolleet) painajainen, se kenen ohi lohikäärmeetkin astuvat, kaikkien elävien vihollinen, lyhyt pinnainen ahmatti, tuo itse nimetty erittäin kaunis maagi nero ja pieni rintainen *Fireball* *Boom* *kröh* *kröh*…. siis jos nyt et tiedä kenestä puhun ja kutsut itseäsi animen ystäväksi niin kaipaat tulipalloja niskaasi.

Kyllä Slayers on palannut vihdoinkin 11 vuodentauon jälkeen. Kuten on tapana pelätä, että kun näihin vanhemman puoleisiin sarjoihin tehdään uudelleen lämmittelyä niin niistä katoaisi se sarjan ydin. Mutta turha pelätä Slayers on palannut takaisin ja on pysynyt Slayerssina. Joten nostalgia lasit päähän ja nauttimaan menosta.


Slayers Revolution:
Lyhyt kertaus niille jotka eivät tiedä mikä Slayers on. Slayers on hieman koko fantasia aihetta parodioiva fantasia sarja joka ei ota itseään todellakaan vakavasti, tietenkin vakavampaa juonta on ja sarja vaihtelee tasapainoisesti näiden välillä, mutta komediallista otetta ei silti unohdeta aivan tyystin muuta kuin silloin kun jokin ylimalkaallinen demoni uhkaa pistää maailman päreiksi.

   
Pidätetään sen takia että on Lina Inverse? Todellakin asia mikä saattaa tapahtua Slayerssissa

Slayers seuraa maagia nimeltä Lina Inverse joka matkustelee asumaansa maailmaa maagisia esineitä metsästäen, aarteita haalien ja eksoottisia ruokia syöden. Matkoillaan hänellä on tapanaan kohdata varsin omaperäisiä tuttavuuksia ja sekaantua erilaisten maailman tuhoamista havittelevien demonien juonien keskelle ja onhan hän onnistunut luomaa varsin omaperäisen ”sankarijoukkion”. Tai no en sanoisin heitä suoraan sankareiksi kun heillä useasti tapanaan aiheuttaa enemmän tuhoa ja kaaosta kuin mitään muuta, mutta kumminkin päivä tulee loppujen lopuksi pelastettua.

   
Hmmm... Dragon Slavekin nähtävästi on hieman taas tehostunut...


Katsottavuus: (+) Itse katson aivan varmasti, olihan Slayers aikoinaa yksi ensimmäisistä sarjoista mitä näin. Pakkokatsottavaa nostalgia tyypeille, sekä ”hilpeää” fantasiaa tai seikkailu sarjaa etsiville. Muillekin suositeltavaa katsottavaa.

Mini previkoita/mielipiteitä muista kesällä alkaneista sarjoista, joista en jaksa isompia previkoita tällä kertaa kirjoittaa:

Sekirei:
Geneerinen Shounen sarja, geneerisellä päähenkilöllä 1 ja 2 (jotka ovat ne huonoimmat mahdolliset), jossa geneeristä fanipalvelua ja jossa jokainen sivuhenkilö vaikutta 100 kertaa mielenkiintoisemmalta kuin sarjan mies- ja naispäähenkilö.
Katsottavuus: (-) Ei voi suositella muille kuin geneerisistä shounen sarjoista pitäville, jotka kaipaavat myös fanipalvelua. Kaikkea mitä tämä sarja tarjoaa löytyy paremmin tehtynä vaikkapa muista alkavista sarjoista.

Mahoutsukai ni Taisetsu na Koto: Natsu no Sora:
Ööö liittyy jotenkin taikureihin jotka elävät nykypäivässä…
Katsottavuus: (-) TYLSÄ, en jaksanut katsoa edes ekaa jaksoa kuin puoliväliin asti ja olin täysin tylsistynyt. Joka on kohdallani erittäin huonomerkki kun yleensä jaksan kyllä katsoa. Mutta niille jotka jaksavat katsoa asetelma vaikutti (ainakin lukemani perusteella) ihan mielenkiintoiselta, mutta omalla kohdallani ei napannut.

Yakushiji Ryoko no Kaiki Jikenbo (Ryoko`s Case File):
Agentti/etsivä sarja poliisi/etsivä kaksikosta joilla on tapana joutua selvittelemään varsin eriskummallisia rikoksia.
Katsottavuus: (+) Varsin hyvältä ja mielenkiintoiselta vaikuttava sarja hieman aikuismaisempaan makuun.

   

World Destruction:
Fantasia sarja joka perustuu tulevaan roolipeliin. Mielenkiintoisen lähtökohdan omaava fantasia sarja hyvällä toiminnalla. …. Vitun furryt polttakaa ne ja HETI….
Katsottavuus: (+/-) Fantasiaa ja toimintaa kaipaaville, sekä niille jotka kaipaavat erilaista lähtökohtaa taustatarinalle, olettaen että päähenkilöiden pokka pitää kun aika tulee… Mutta mitä helvettiä nuo furryt ovat olevinaan……

Koihime Musou:
Visual Novelliin/Erogeen perustuva sarja joka perustuu ”löyhästä” (say hello to gender bender) kolmen kuningaskunnan romanssiin (vai mikä se eräs kiinan historian kuuluva varsin merkittävä aika/kirja oli, itselläni ei ole ennen tätä tähän aikaan kokemusta). Toimintaa, fanipalvelua ja komediaa yuri viboilla (koko henkilökaarti koostuu lähes ekskluusivisesti naisista).
Katsottavuus: (+) Toimintaa, fanipalvelua ja seikkailu sarjaa kaipaaville sekä niille jotka kaipaavat ”uudenlaista” otetta kolmen kuningaskunnan romanssiin.

   

Nogizaka Haruka no Himitsu (Haruka Nogizaka`s Secret):
MOE tarpeisiin, enempää ei varmaankaan tarvitse sanoa. Tai jos nyt sanotaan että sarja perustuu koulu idoliin, joka on ”kaappi otaku”.
Katsottavuus: (+/-) Viikottaiseen MOE komedia tarpeisiin, ota tai jätä.